Muutettiin maalle

Rupesi kyllästyttämään autojen tyyttäykset ja kaasutukset sillalla talomme edessä ja aloimme haaveilla hiljaisemmasta ja puhtaammasta paikasta.  Kaksi ja puoli vuotta tuli asuttua ensimmäisessä talossa enkä voi sanoa pahaa sanaa vuokran antajista. He olivat ystävällisiä ja toivat meille kasseittain hedelmiä ja juureksia omasta puutarhastaan. Kiitoksia vain vieläkin. Alkuaikoina annoin heille silloin tällöin saaristoleipää, pullaa ja kakkuja. He leipoivat kyllä itsekin, mutta kun en tiennyt mitä muuta olisin voinut antaa niin lahjat menivät minun leipomon kautta.

Ympäristössämme asuu nyt paljon maanviljelijöitä ja he huuhtelevat satoaan juoksevan veden alla tässä meitä ihan lähellä. Ensimmäisenä päivänä, kun olin täällä, näin että huuhtelivat kaaleja ja menin kysymään jospa saisin ostaa kaalin, mutta ei se tullut kysymykseenkään. Sain kaksi kaalia. Tänään Janne kysyi samaa ja sai ison salaatin. Ei tarvinnut ostaa Pingo Docesta. Janne kävi hammaslääkärillä ja samalla ostoksilla
Pingo Docessa.

Illalla näpyttelin pitkästä aikaa tietokonettani, kirjoitin meilejä ja luin mitä muut ovat kirjoittaneet, kun kuulin kuin Janne alkoi siivota. Heilutteli moppia ahkerasti niin että piti mennä katsomaan mitä hän puuhaa. Isommassa kylppärissä oli vesivuoto. Vedet olivat oj olohuoneen puolella. Janne pyyhki ja pyyhki, mutta se ei näyttänyt auttavan. Sitten yritimme soittaa apua, mutta kukaan ei vastannut. Janne soitti sitten hätänumeroon ja sieltä tuli kaksi palomiestä sulkemaan veden niin että nyt ei sitten ole vettä. Täytyy vähän miettiä mitä tehdään huomenna. Ivolle kai pitää soittaa. Emme tiedä osaako hän edes englantia. Toivottavasti osaa. Ehkä vesipannussa on sen verran vettä, että saadaan aamutee ja -kahvi.

Saisi tämä sadekausi jo loppua. Joka päivä sataa ja vettä tulee joka kerran aika paljon. Huomenna tulee loput tavaroista, ainakin melkein ja nyt jo tulee kaikenlaisia hankaluuksia, emmekä vielä edes kunnolla asu täällä.