Pikkuisen tuulee, mutta ei se haittaa. Internet oli taas kadoksissa ja nyt on talossa kaksi vanhempaa miestä. Laittavat jotain pientä kaapelinpätkää. Alkaa kyllästyttää, nämä Nettikatkokset. Nyt tulivat ihan itse, jos olisin joutunut soittamaan, olisi avun tulo kestänyt ainakin puoli päivää kenties kauemminkin. Ehkä nämä ovat Camara de Lobosin miehiä niin ovat tulleet lähempää.
Taidan olla aika hysteerinen akkka. Eilen, kun Janne tuli kotiin kielikurssilta Sintrasta, hän oli ilmoittanut aikaisemmin olevansa kotona kahdeksan aikaan. Kello tuli yli yhdeksän eikä ketän kuuunut. Minulla tuo mitätön eli aina väärässä paikassa ilmenevä mielikuvitus lähti lentoon ja siinä vietettiin jo vaikka minkälaista muistohetkeä. Hän tuli vasta kymmenen jälkeen. Kiskoin hänestä muutaman sanan, mutta sitten hän meni nukkumaan ja nukkui aamuun saakka. Semmonen simpukka minulla miehenä. Olisi kivaa kuulla millaista oli ollut, mitä söivät ja mitä näkivät, mutta hän kun ei ole puheliasta sorttia. Nyt hän lähti ystävien kanssa Suomesta n Titan kustantama skumppa mukanaan, rose-skumppa. Olisi kivaa maistaa, mutta en nyt taida päästä osingoille. Tännekään eivät taida tulla. Ovat nähneet talon ja minut eikä täältä pääse bussilla kovin myöhään takaisin Funchaliin.
Taidan tänään keittää kalasoppaa. Kalaa ei ole paljon, mutta makua sitten senkin edestä. San pois pakkasesta miekkakalan kiekurat. Pitäisi saada pakkanen tyhjäksi kokonaan, kun kohtapuoliin lähdemme kesänviettoon. Pieniä ruisnäkkejäkin on vielä jäljellä ja saaristoleipää vaikka kuinka paljon, kun leivoin viikolla. Nekin on pakkasessa. Janne suunnitteli, että annetaan naapurillekin saaristoleipää, mutta katsotaan nyt. Ollaan saatu heiltä kaksi kaalia ja salaatinkerä niin voitaisiin antaa jotain takaisin. Tahtoisin leipoa vaikka kookosmuffinsseja, mutta ei minulla ole vehnäjauhoja ja Janne lähti nyt levadalle eikä ehtinyt kauppaan. Kookosta olisi kaksi kokonaista pussia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti