Blogihetki

Auringon säteen ottaisin käteen ja laittaisin talteen pilvisten päivien varalle jos voisin. Barcelonasta olisin tahtonut ahtaa matkalaukun täyteen aurinkoa ja pelmauttaa omalle pihalle. Hölmöläisten touhuahan se on, mutta aina saa unelmoida.

Barcelona jäi minulle aika vieraaksi. La Sagrada Familia tuli tutuksi vain bussin ikkunan takaa. Yritin parhaani mukaan valokuvata, mutta kirkko oli niin suuri ettei mahtunut kuvaan.

Polvi oli kipeä, enkä päässyt oikein kävelemään niin paljon kuin olisi pitänyt. Mies tuli tutummaksi kaupungin kanssa, kun jaksoi lähteä kierrokselle kaksi kertaa päivässä. Tutustuin aika hyvin muutamiin ravintoloihin sekä kulmakuppilaan Bar Bodeaga Florion. Sitä hoiteli keski-ikäinen, miellyttävä pariskunta. Olimme siellä kolmena iltana ja söimme ystävien kanssa lounasta yhtenä päivänä. Mukava paikka. Siellä ei näkynyt turisteja kuin yhtenä iltana. Silloin tutustuimme englantilaiseen pariskuntaan, mukavia hekin ja asuivat samassa hotellissa.

Taidan jatkaa kirjoittamista toisen kerran. Kissa jonottaa sänkyyn menemistä, mies jo nukkuu. Parasta kallistua petiin ennen kuin tulee moitteita.