Niin kuin tavallista kirjoittelin kaikenlaista ja päädyin tilanteeseen, jossa tekstit olivat hävinneet taivaan tuuliin. Johtui ehkä vähän flunssastakin, mutta hirveä väsymys iski ja pässä tuntui kuin se olisi käynyt Haminassa ainakin pari kertaa. En olisi millään jaksanut alkaa kirjoittaa uudestaan kaikkea ja en olisi muistanutkaan kaikkea. Ajattelin, että siinä oli minun blogin kirjoitus. Loppui heti alkuunsa. Mutta - Eva kertoi, että hän oli kyllä lukenut tekstit ja sain ikään kuin uuden alun tälle hommalle. Syynä tässä sekaannuksessa oli, kun valitsin toisen taustakuvan enkä tallentanut tekstejä sen kanssa.!
Silakkapihvit olivat hyviä. Kääntelin fileitä muovipussissa ruisjauho-maustesekoituksessa ja paistoin pannussa, VOISSA. Ripottelin päälle persiljaa, kun tilliä ei ollut saatavilla. En käytä enää muovimargariinia. Paistan voissa ja öljyssä jos tarvitsee ja leipomuksetkin ovat voista tehtyjä.
Muutamia vuosia sitten olin innostunut haikujen kirjoittamisesta ja kirjoittelin niitä USAlaiselle sivulle. Tämän päivän perusajatuksena voisi olla seuraava haikuni:
A reminder of life's shortness
Burning autumn leaves
remind us of life's shortness
we bloom, we shrivel
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti