Ihanko tavallinen keskiviikko

Tänään kävin Madeira Medical Centerissä. Ajattelin, että olisi hyvä päivittää ne kokeet, jotka tavallisesti saan laboratoriosta. Viimeksi olen käynyt kokeissa vuosi sitten, joten ihan hyvä aika tämä oli.
Caldeirasta ilman aamiaista klo kahdeksan bussilla Funchaliin. Otin jonotusnumeron eikä kauan tarvinnut odotella, kun jo kutsuttiin luukulle ilmoittautumaan. Sieltä sitten istumaan laboratorion penkeille. Tungosta ei ollut, joten aika pian iloinen tyttö kutsui minut sisään. Opetin häntä sanomaan nimeni ja vaihdoimme muutaman sanan portugaliksikin. Hän kehui ääntämystäni ja sehän tuntui hyvältä vaikka en kovin paljon osannut keskustella. Oikein miellyttävä tilanne ja ajattelin miehiä, jotka melkein pyörtyvät nähdessään neulan ja pyörtyvät sitten kun on pistetty. Katselin kuinka Elmina taitavasti pisti neulan käsivarteeni ja valutti sieltä hänen mukaansa hyvän väristä nestettä. Maanantaina saan tulokset. Olipa mukava tyttö se Elmina. Enemmän sellaisia niin ei tarvitse kenenkään pyörtyillä pistoksiin.
Kokemuksen jälkeen nautimme erittäin ihanan makuisen aamiaisen Centterin vieressä olevassa kahvilassa. Aah, iso muki maitokahvia ja tumma, siemenpeittoinen sämpylä juustolla. Johan päivä valkeni.

Tänään kävin Madeira Medical Centerissä. Ajattelin, että olisi hyvä päivittää ne kokeet, jotka tavallisesti saan laboratoriosta. Viimeksi olen käynyt kokeissa vuosi sitten, joten ihan hyvä aika tämä oli.
Caldeirasta ilman aamiaista klo kahdeksan bussilla Funchaliin. Otin jonotusnumeron eikä kauan tarvinnut odotella, kun jo kutsuttiin luukulle ilmoittautumaan. Sieltä sitten istumaan laboratorion penkeille. Tungosta ei ollut, joten aika pian iloinen tyttö kutsui minut sisään. Opetin häntä sanomaan nimeni ja vaihdoimme muutaman sanan portugaliksikin. Hän kehui ääntämystäni ja sehän tuntui hyvältä vaikka en kovin paljon osannut keskustella. Oikein miellyttävä tilanne ja ajattelin miehiä, jotka melkein pyörtyvät nähdessään neulan ja pyörtyvät sitten kun on pistetty. Katselin kuinka Elmina taitavasti pisti neulan käsivarteeni ja valutti sieltä hänen mukaansa hyvän väristä nestettä. Maanantaina saan tulokset. Olipa mukava tyttö se Elmina. Enemmän sellaisia niin ei tarvitse kenenkään pyörtyillä pistoksiin.

Kokemuksen jälkeen nautimme erittäin ihanan makuisen aamiaisen Centterin vieressä olevassa kahvilassa. Aah, iso muki maitokahvia ja tumma, siemenpeittoinen sämpylä juustolla. Johan päivä valkeni :)

Torstaista lähtien mahdollisia sadekuuroja viikon verran eteenpäin. Toivon, että mahdolliset tehdään mahdottomiksi ainakin joinakin päivinä.
Från torsdag är det möjlighet för regnskurar. .. Visst är det ovisst om det regnar, men jag önskar att det sku nu inte regna varje dag.

Aamulla varhain, kun aurinko nousi, silloin minä unestani heräsin... Taas valehtelee akka niin että korvat heiluvat. Heräsin jo paljon aikaisemmin, kun en oikein saanut henkeä vedetyksi. Kaikki erilaiset tuoksut tekevät nenäni kelvottomaksi enkä tahdo voida hengittää. Miksi pitää joka paikkaan ängetä parfyymeja. Olemme yrittänee löytää pesupulveria ilman parfyymiä, mutta vielä emme ole onnistuneet. Ajattelimme, että erikoisesti vauvoille tarkoitetussa pesujauheesa olisi mahdollisimman vähän hajusteita, mutta, hehheh, vaatekaappi tuoksuu kuin kukkaniitty, mutta väärässä paikassa. Perhoset ja muut ötökät nääkähtyisivät kohta puoliin siellä. Ei semmoista hajumyllytystä kukaan kestä.
Madeiralla ei ole käärmeitä eikä isoja petoeläimiä, mutta pieniä kyllä riittää. Hämähäkkejä on, mutta onneksi ei kovin isoja. Paitsi niitä isojakin on Deserta Grandessa, mutta ei Madeiralla eikä Porto Santossa. Taloihin tulee sisälle torakoita. Se on mielestäni niin ruma nimi, että kutsun niitä "kottaraisiksi" (Sorry, kottaraiset olette ihania pieniä lintusia). Mutta saan heti hiipivän kutinan ja muuten inhottavan mielen, kun ajattelen niitä juoksentelemassa pitkin seiniä. Helpottaa, kun nimitän niitä "kottaraisiksi".

Ensimmäisessä talossa, jossa asuimme näimme vain yhden "kottaraisen". Se tuli sisään illalla, kun meillä oli ikkuna auki ja juoksi muutaman varvin huoneen ympäri ja samalla yli minun rinnuksenikin käääk! Ja sitten se meni yöpuulle jonnekin. Ostimme sille ansan, jonkin sorttista liimanauhaa, joka sijoitettiin alas kaappiin ja kuinka ollakaan meni ainakin viikko ennenkuin Gertrud "kottarainen" makoili siellä nuupahtaneena. Rauha...

Täällä Caldeiran kodissa sai toissapäivänä "kottarainen" Ingeborg hyttysmailasta niin monta iskua, että siitä ei olisi ollut paistia kenellekään. Nyt on jossain pesukoneen takana tai muualla seinänraossa Ingmar, jota ei saatu kiinni eilen. Se odottaa hetkeä, jolloin näyttäytyä meille, emmekä halua sitä missään nimessä nähdä. Kunpa se ymmärtäisi ja muuttaisi muualle.
Menin juuri pimeään keittiöön ja sytytin valon, mutta Ingmaria ei näkynyt. Vain pienempi spider-Inge, joka suurella vaivalla on puhkunut ja puhaltanut seitin keittiön oven taakse lähelle saranoita. Poishan se on siitä saatava! Kyl on elämä vaikeeta hetkittäin. Ja kun haluaisi olla HYVÄ IHMINEN.
P.S.
Spider-Inge siirrettiin seuraavana aamuna varovasti ulos kiviaidalle miettimään minne voisi rakentaa uuden seittiansan, jonne varmasti olisi enemmän mahdollisuuksia saada saalista kuin meidän keittiönoven

"Kottaraisista" puheenollen, Ingmar sai liimaisen lopun, mutta muutaman päivän päästä tepsutteli Valentina pesukoneen takaa näytille. Häntä emme ole nähneet muutamaan päivään, mutta hän ehkä odottaa oikeaa hetkeä järisyttääkseen mielenrauhaani. Tänään kyllä olin aika lempeä, kun moitin kaveria ettei hän ole kuivannut kunnolla tiskipöytää. Sanoin, että Valentinalta voisivat vaikka jalat kastua. Kyllä naurua piisasi, kun tarkemmin ajattelin ajatuksen monimuotoisuutta.

Kaksi päivää sitten ulvoi tuuli jo yöllä talon nurkissa ja sataa sohotti, että luuli makoilevansa vuoteessaan Niagaran alla. Aamulla sade jatkui ja tuuli taivutteli sokeriruokoja. Niiasivat aika syvään. Sumu laskeutui vuorilta laaksoon. Laaksoa ei näkynyt, vain parvekkeen lattia, jossa vesi lainehti. Välillä sumupilvi haihtui ja sadekin taukosi, mutta alkoi taas uudelleen. Kyllä on nyt ylhäältä heitetty sadevettä taas ainakin muutaman päivän tarpeiksi, vaikka taas on mahdollisuuksia sateeseen ennustettu viikoksi eteenpäin.

Myrskyn aikaan seurasimme Internetistä  lentoliikennettä eri kohteista Madeiralle. Samana päivänä monta myöhästynyttä lentoa. Koneet eivät päässeet laskeutumaan tuulen takia ja TAPin kone kierteli Madeiran yläpuolella etsien sopivaa saumaa laskeutumiseen niin että 1,5 tunnin matkaan Lissabonista Funchaliin kesti 3 tuntia. TAPilla on tosi taitavat lentäjät. 10 pistettä ja kaikki muukin mikä mukaan kuuluu.

Ei täällä pääse "kottaraisista" eroon. Kohta alan kutsumaan niitä torakoiksi ihan oikeilla nimillä siis. Mahtaako olla tottumiskysymys. Minulla on nimittäin Valentina vangittuna lasin alla keittiössä, missä daami on asustanut. Kun menin tänään vielä myöhään keittiöön ja sytytin valon, siellä hän lattialla tiiraili. Otin äkkiä kaapista juomalasin ja kolmannella yrittämällä sain Valentinan vangittua sen alle. Siellä se nyt ihmettelee ja minä menen kohta nukkumaan. Ja siellä saa hän ihmetellä vaikka tuomiopäivään saakka. Minä en nimittäin voi tehdä enempää eli siirrän tulevat tapahtumat toiselle henkilölle.

Kaipaan merta

Asun saarella ja kaipaan merta. Ajatus kuulostaa päättömältä. Luulisi, että meri on läsnä koko ajan, kun kerran saarella asustaa. On se tietysti, mutta se voi olla  mäennyppylän takana tai metsikkö on edessä tai sitten olen liian keskellä saarta ja merestä näkyy vain aavistus. En ole vuoristoihminen. Haluaisin asua rannalla, että olisi lyhyt matka veteen, vaikka kahlaamaan. Kahlaamisesta näen jo uniakin.

Leivoin tänään pitkästä aikaa pullaa. Tein korvapuusteja ja aika ison pitkon. Huomenna teen varmaan tavallisen leipomukseni eli omenapiiraan. Jos vaikka tulee vieraita joku kaunis päivä ja silloin minulla,on jotain tarjottavaa.

Ystäväni ovat saaneet uuden paikan olohuoneesta ja Herkkokin on päässyt seuroihin Vielä mahtuisi pari ystävää kaapin päälle. Täytyy katsoa keväällä jos olisi halukkaita tulemaan tänne. Siellä on monta nallea ja possu, Esmeralda, joka varmaan viihtyisi täälläkin.

Jotenkin tuntuu kuin olisivat nyt puut hukassa ja tikutkin märkiä. Ehkä tilanne paranee, kun tulee ystäviä Suomesta parin viikon päästä ja saa puhua sydämensä kyllyydestä jos semmoinen fraasi sallitaan.

Aamulla varhain

kun aurinko nousi, silloin minä unestani heräsin...

Taas valehtelee akka niin että korvat heiluvat. Heräsin jo paljon aikaisemmin, kun en oikein saanut henkeä vedetyksi. Kaikki erilaiset tuoksut tekevät nenäni kelvottomaksi enkä tahdo voida hengittää. Miksi pitää joka paikkaan ängetä parfyymeja. Olemme yrittänee löytää pesupulveria ilman parfyymiä, mutta vielä emme ole onnistuneet. Ajattelimme, että erikoisesti vauvoille tarkoitetussa pesujauheesa olisi mahdollisimman vähän hajusteita, mutta, hehheh, vaatekaappi tuoksuu kuin kukkaniitty, vain paljon pahemmalta. Perhoaet ja muut ötökät nääkähtyisivät kohta puoliin siellä. Ei semmoista hajumyllytystä kukaan kestä.
Madeiralla ei ole käärmeitä eikä isoja petoeläimiä, mutta pieniä kyllä riittää. Hämähäkkejä on, mutta onneksi ei kovin isoja. Paitsi niitä isojakin on Deserta Grandessa, mutta ei Madeiralla eikä Porto Santossa. Taloihin tulee  sisälle torakoita. Se on mielestäni niin ruma nimi, että kutsun niitä "kottaraisiksi" (Sorry, kottaraiset olette ihania pieniä lintusia). Mutta saan heti hiipivän kutinan ja muuten inhottavan mielen, kun ajattelen niitä juoksentelemassa pitkin seiniä. Helpottaa, kun nimitän niitä kottaraisiksi. Ensimmäisessä talossa näimme vain yhden "kottaraisen". Se tuli sisään illalla, kun meillä oli ikkuna auki ja juoksi muutaman varvin huoneen ympäri ja samalla yli minun rinnuksenikin käääk! Ja sitten se meni yöpuulle jonnekin. Ostimme sille ansan, jonkin sorttista liimanauhaa, joka sijoitettiin alas kaappiin ja kuinka ollakaan meni ainakin viikko ennenkuin  Gertrud "kottarainen" makoili siellä nuupahtaneena.
Täällä Caldeiran kodissa sai toissapäivänä "kottarainen" Ingeborg hyttysmailasta niin monta iskua, että siitä ei olisi ollut paistia kenellekään. Nyt on jossain pesukoneen takana tai muualla seinänraossa Ingmar, jota ei saatu kiinni eilen,. Se odottaa hetkeä, jolloin näyttäytyä meille, emmekä halua sitä missään nimessä nähdä.
Menin juuri pimeään keittiöön ja sytytin valon, mutta Ingmaria ei näkynyt. Vain pienempi spider-Inge, joka suurella vaivalla on puhkunut ja puhaltanut seitin keittiön oven taakse lähelle saranoita. Poishan se on siitä saatava! Kyl on elämä vaikeeta hetkittäin. Ja kun haluaisi olla HYVÄ IHMINEN.