Pitkä perjantai meni jo

Pitkä perjantai meni jo ohitse, mutta ei se tuntunut pidemmältä kuin muutkaan perjantait. Talossa ei ole rairuohoja eikä pajunkissoja, ei höyhenkoristeltuja koivunoksia, ei tipun tipua ei pupun pupua, mutta mansikkakakku on laitettu ja koristeltu hör och häpna espanjalaisilla mansikoilla. No kaikkea ei voi saada. Banaanisiivut kakun kerroksissa ovat madeiralaisia. Täällä niitä yrttejä kasvaa monessa paikassa. Tänään hankittiin vielä suklaiset pääsiäismunat kruunaamaan pääsiäispyhien menu.

Konservatorion takaa kuuluu tyttöjen heleät äänet. Laulavat kukkaisfestivaalilauluja ja kenties harjoittelevat kulkueessa esitettäviä tansseja. Kaksi viikkoa ja taas on festivaaliaika. Tuntuu kuin Madeiralla olisi aina joku festivaali tai juhla käynnissä. Pitäähän se mielet virkeinä, kun usein tapahtuu jotain.
Tänään en ole ehtinyt juuri laulella. Pyysin kauppaan menijää tuomaan niin paljon kaikkea, että meinaa stressinpoikanen tulla kurkkimaan ovenraosta. En päästä sitä sisään, ähäkutti!
Mansikoita oli niin paljon, että minun piti laittaa vähän mansikkahilloa etteivät ehdi pilaantua. Lisäsin joukkoon vähän sitruunaa enkä laittanut kovin paljon sokeria, vain sopivasti.

Leivoin pieniä sämpylöitä, tarkoituksella pieniä ja mielestäni niistä tuli oikein sopivan kokoisia, joka on harvinaista, kun yleensä sämpyläni tulevat uunista leivän kokoisina.
Sain myös kaaleja. Olen erotellut lehdykät ja niitä pitää vähän pehmittää, että saa sisällön pysymään koossa. Sisällöksi riisiä, sipulia, tomaattia, paprikaa ja soijamuruja. Ovat herkkua, kun muhivat kauan uunissa.

Joimme iltapäiväkahvit terassilla. Aurinko paistoi suloisesti ja lagartixat, Madeiran sisiliskot vilistivät kaiteella, odottivat pieniä juustonpalasia, joita laitamme kaiteelle. Saavat siitä tulla ottamaan ja näyttävät tykkäävän niistä kovasti. Pääsiäistäytekakusta on vielä puolet jäljellä. Taitaa sitä riittää pääsiäispäiviksi.

 Illalla aiomme dippailla kukkakaalia ja muita juureksia ja vihanneksia. Laitoin dippikastikkeen kehittymään jääkaappiin. Ihan valmiiksi maustetusta pussista ja turkkilaisesta jogurtista tein kastikkeen. Ajattelin vielä keksaista tonnikala-levitteen. Semmoista ei kai saisi tehdä, mutta sattuu olemaan tonnikalaa purkissa eikä auta levitellä sitä mereen. Ei elä enää. Dippaukset ovat alkuruokaa ja sitten tarjoan espadaa ja luultavasti porkkanoita ja herneitä sekä punajuurisalaattia. Punajuuret keitin eilen, ihanat mötikät. Että semmoista tänään.

Liikaa töitä

Mahtaako niitä olla liikaa, kun en ehdi enää kirjoittaa kammariini? Ei kai. Se on tietysti valitsemiskysymys. Minkä asian katsoo tärkeämmäksi. Olen kirjoitellut Naamakirjassa aika paljon ja sitten on Madeira-sivut joihin pitää keksiä jotain kirjoittamista aika usein. Siellä käykin paljon ihmisiä, joita en tunne. Naamakirjassa yleensä ystävät, jotka olen hyväksynyt. Googlesta tuli muistutus, että en ole käynyt täällä kahteen kuukauteen. Js vaikka kävisi pari kertaa viikossa. Eihän tämän tarvitse olla mikään päiväkirja.
 

 Laitoin toissapäivänä vihannessoppaa, mutta en syönytkään sitä, vaan lisäsin siihen kookosmaitoa ja maissijauhoja sekä munia ja paistoin lettuja, joita söimme lounaaksi puolukkahillon ja hedelmäsalaatin kanssa. Hyviä olivat.

Paistoin tänään Chicharro-kaloja. Muistuttavat meidän silakoita. Laitoin lisäksi muusia (peruna) ja porkkanoita ja herneitä ja salaattia niinkuin aina. Meillä taidetaan syödä paremmin kuin ravintolassa, eikä maksa paljon mitään. Ruoka on täällä edullista.  Haluaisin vain pois tästä talosta. Tämä on niin suljettu paikka, että on saa itsestäni irti, että lähtisin ulos. Kolme porttia ja rappuset. Ei sovi minulle.

Tällä viikolla on jo pääsiäinen. Sanoin Jannelle, että toivoisin saavani yhden suklaamunan. Yksi on ihan riittävästi, kun niitä ei pitäisi ollenkaan syödä. Aion syödä keitettyjä munia myös, mutta niitä syön muutenkin. 



Nyt täytyy mennä nukkumaan. Muuten Nukku-Matti tulee vihaiseksi. Hah. Hyvää yötä kammarini :)