On kesä on kesä on kesä

Tuntuu, että on oikein kunnon kesä, kun hiottaa näin kovasti. Sää vaihtelee sateisesta aurinkoiseen, mutta lämmintä on joka tapauksessa. Eilen vai oliko toissa päiväbnä, en enää muista, oli ulkona +30 astetta lämmintä ja sisällä +28. Vilvottele siinä sitten jossain. Mies sanoo, että kellarissa on viileintä, mutta en halua istuskella kellarissa. Vaikka olisi kuinka kuumaa ja lämmintä sisällä, täytyy aina silloin tällöin leipoa. Tänään olen leiponut ruisleipää ystävältäni saamaan taikijajuureen tekemästäni taikinasta. Juuri on peräisin jostain Viron leipomosta. Tein siitä jo kerran aikaisemminkin leipiä ja ne onnistuivat oikein hyvin ja maistuivat myös hyviltä. Saa nähäd jos ehdin saada ne paistetuksi, kun olen lähdössä kylään syömään jauhosavikkalasagnea. Ystävät laittavat kerran kesässä. savikkaa voi ruoanlaitossa verrata pinaattiin. Sitä voi käyttää pinaatin tavoin eli se on käyttökelpoinen rikkaruoho. Pitääkin mennä katsomaan josko tontilta löytyis savikkaa vaikka muhennokseen tai keittoon.

Ukkonen on jyrissyt tänään aika vahvasti. Suljin tietokoneen välillä, kun ukkonen tuntui lähestyvän liikaa, mutta nyt on ilma kirkastunut ja olen näkevinäni aurinkoakin puitten takaa. Pitänee etsiä jotain vaatetta päälle, että on valmis, kun tullaan hakemaan kyläilylle. Kevyt Oloa täsä nappailen, kun tuntuu, että on jano koko ajan. Nesteet poistuvat enimmäkseen otsasta ja kastelevat puseron märäksi.

Näitä kukkii puutarhassa monenvärisiä. Luulenpa, että ovat miehen eki puutarhurin mielikukkia ja ovathan ne kauniita. Satoa ei olla saatu vielä. tomaatit ovat vihreitä, salaatit pieniä, onkohan kesäkurpitsa edes kukkinut. en ole käynyt katsomassa. Yksi kuitenkin kasvaa valtavasti, lipstikka. Se on paljon yli metrin korkuinen. Olen pitkän aikaa suunnitellut ottavani siitä oksia kuivatakseni mausteeksi. Kohta sen teen, ihan varmasti. Nyt täytyy ajatella pukeutumista ja kurkata, miten voivat nousemaan jätetyt leivät.

Heinäkuu jo kohta puolessa välissä

Ajan rattaassa pyöritään yhä vinhempaa vauhtia eikä jarruja ole missään. Tulee sitten äkkijarrutus kun tulee. Olin eilen syntymäpäivillä. Siellä oli kymmenkunta ihmistä. Istuimme ulkona pienten pöytien ääressä ja juttelimme ja nautimme skumppaa ja friteerattuja seljankukkia. Miten runollista! Sankari oli erittäin suloinen kukkaseppeleessään ruusu otsallaan, mansikoita seppeleen toisella sivulla. Seppele oli kaunis, tehty hyvällä maulla. Kukkia juuri tarpeeksi, ei yhtään liikaa eikä liian vähän. Istuimme pari tuntia vaikka alkoi sataa rivakasti. Esille otettiin sadevaatteita ja varjoja, joten emme kovasti kastuneet. Toivon, että saan kuvan sankarista, jospa joku lähettäisi. Ei tullut otettua kameraa mukaan.


Omenankukkien aika on jo kauan sitten ollut ohitse, nyt pieniä raakileita puissa. Niitä ei ole kovin paljoa eli ei ole odotettavissa omenoista suurta satoa. Puut ja pensaat alkavat olla niin vanhoja, että ne pitäisi uusia. Ei taida kannattaa, kun en enää hillojakaan keittele. Marjoja olisi kivaa olla pakkasessa enemmänkin. Niitä on hyvä lisätä jogurttiin ja puuroon.

Tallinnaan perjantaina. Matka on edestakainen risteily. Vain muutama tunti Tallinnassa. Jospa olisi hieno ilma niin olisi kivaa olla merellä muutama tunti. Katsoin säätiedotuksia netissä ja sateita lupailevat perjantaiksi ja koko ensi viikoksikin. Tylsää. Perjantain tuulta 9 m/s. Onkohan se jo kovaa tuulta? En tykkää, kun laiva keinuu kovin. Viking Line on aika iso, mutta kyllä sekin keinuu kun tarpeeksi tuulee.

Vielä riittää lämpöä ainakin tähän päivään. Tuulee ihan liikaa kyllä. Olisi ihanaa olla jossain saaressa ja kahlailla meressä, mutta en haluaisi olla henkilö, joka laittaa perheen eväät pariksi päiväksi sekä katsoo, että muuta tarvittavat tavarat tulevat mukaan. En jaksaisi olla niin tarmokas. Ennen se kuului asiaan.Tänän ei minun tarvitse laittaa ruokaa. On miehen keittiövuoro. Paistettua kuhaa hän laittaa ja keittää potaatteja.